Tässä kirjoitussarjassa esittelen eri tyyppisiä yhteisöjä ja niiden perustustarinoita.

Haastattelin kahta lapsiperhettä ja yhtä kolmikymppistä miestä, jotka jakavat ison talon Tampereella. Talossa on kaksi perheasuntoa keittiöineen ja kylpyhuoneineen ja yksi minikeittiöllinen yksiö. Yhteistiloista leikkihuone sijoittuu perheasuntojen väliin ja sauna, poreamme ja kerhohuone ja tekniset tilat olivat kellarikerroksessa.

Yhteisön liima on tunnustuksellinen kristinusko ja haastatellut toistuvasti puhuvat Jumalan suunnitelmasta, puheesta, johdatuksesta ja luottamuksesta Jumalaan käytännön asioiden järjestäjänä.  Tunnustuksellista osuutta ei voi ottaa tarinasta pois, koska usko on yhteisön ytimessä ja haastatellut uskovat, että ilman yliluonnollisia tapahtumia yhteisö ei olisi toteutunut.

Ajatus muodostuu ja ensimmäiset yhteisökokeilut

Vielä naimattomat Nina ja Mika tutustuivat kymmenisen vuotta sitten toisiinsa 24/7 liikkeen nuorten ryhmän kautta. Ryhmä kuunteli Jumalaa ja teki asioita, josta Jumala puhui heille. Myöhemmin molemmat menivät tahoillaan naimisiin: Mika nai Lauran ja Nina löysi Jannensa. Pariskunnat Hämäläinen ja Suomala törmäsivät toisiinsa silloin tällöin.

Hengellinen liike, jossa pariskunnat olivat mukana rakentui paikallisista yhteisöistä Boiler Room:eista, joissa ihmiset ovat paljon tekemisissä toisensa kanssa tukien toisiaan elämään todeksi Jumalan valtakuntaa, tehden hyvää ja etsien itselle tarkoitettua paikkaa maailmassa. Boiler Roomin tiiviistä yhteisöllisyydestä innostuneena Suomalat muuttivat Haminassa isoon kerrostaloasuntoon ystäväperheen kanssa yhdessä. Kyseessä oli sosiaalinen kokeilu, ilman suuria ideologisia päämääriä. Perhe huomasi, että yhteisöasuminen sopi heille. Suomalat jakoivat toisen perheen kanssa muut tilat paitsi makuuhuoneen. Suomalat huomasivat, että vain makuuhuone ei riittänyt omaksi tilaksi vaan välillä olisi halunnut röhnöttää puolison kanssa kahdestaan sohvalla ihan omissa oloissa.

Hämäläiset viettivät välivuotta Englannissa 24/7 –liikkeen järjestämässä johtajuus ja Raamattukoulussa. Koulua vetävä pastori antoi oman makuuhuoneensa pariskunnalle ja sen jälkeen eräät seurakuntalaiset majoittivat heidät koko vuodeksi kotiinsa. Hämäläiset olivat vieraanvaraisuudesta hieman vaivaantuneita ja pitivät sitä vähän kahjona. Itse he eivät ainakaan lähtisi jakamaan taloaan kenenkään kanssa.

Muutto seinänaapureiksi, kesämökki-testaus ja talon etsintää

Kun Hämäläiset muuttivat takaisin Tampereelle, Laura odotti vauvaa. Suomaloilla oli jo lapsi ja yhteinen elämäntilanne syvensi pariskuntien ystävyyttä. Ajatus yhteisestä yhteisöstä voimistui ja Suomalat muuttivat tietämättä seuraavasta työpaikasta Haminasta Tampereelle Hämäläisten naapuriin.

Molemmat perheet lähtivät muutamien muiden ystävien kanssa kuukaudeksi Lauran suvun kesäpaikkaan viettämään kesää yhdessä ja kokeilemaan millaista yhteisöelämä voisi olla. Oli ihmeellistä huomata, miten harmonista yhteiselo oli ja se vahvisti visiota yhteisössä asumisesta. Syksyllä Laura alkoi katselemaan taloja. Niitä käytiin katsomassa, mutta mikään ei sytyttänyt: isotkin talot olivat suunniteltu yhdelle perheelle ja ei löytynyt keinoa, miten niihin saataisiin järjestettyä useampi asunto.  Kaupungin ulkopuolella olisi ollut maatiloja, joissa saattoi olla useampia päärakennuksia ja lisäksi ulkorakennuksia, mutta se taas olisi edellyttänyt isompaa elämänmuutosta. Kun sopivaa taloa ei löytynyt kahteen vuoteen, etsiminen alkoi väsyttää. Erään todistuksen innoittamana Janne määritteli rukouksessa Jumalalle tarkasti millaista taloa oli etsimässä ja seuraavana päivänä ultraäänikuvia odotellessa nettiä selaillessa löytyi yhdeksän makuuhuoneen talo, melko läheltä keskustaa, hyvien kulkuyhteyksien varrelta.  Talo oli ollut kauan myynnissä, mutta Tampere oli suljettu hakualueen ulkopuolelle liian korkeiden hintojen vuoksi.

Pitkän odottelun jälkeen pikapäätös

Talo oli menossa parin vuokralle puolalaisille rakennusmiehille ja perheillä oli 2 päivää aikaa päättää. Juuri isompaan asuntoon muuttaneet Suomalat olivat Haminassa sukuloimassa ja heidän piti tehdä päätös näkemättä taloa.  Hämäläiset päättivät ostaa talon silläkin uhalla, että Suomalat eivät muuttaisi siihen.

Mika pyysi mukaan vielä perheettömän nuoren miehen Jaakon, jonka kanssa oli puhuttu yhteisöön muutosta. Jaakko olikin ensimmäinen joka muutti taloon ja asui siinä kuukauden yksin. Vaikka tilaa oli ja jokaiseen eri toimintoon oli oma huone, talo oli marraskuussa kolkko, kylmä ja pimeä. Jaakko lähti ulkomaille kolmeksi kuukaudeksi ja tullesssaan takaisin paikka oli täynnä rakennusmiehiä.  Yksi sähkömies ”Pyhä-Olavi” nukkui omasta tahdostaan työpaikallaan pannuhuoneessa sähkökaapin viereen saunan lauteesta tehdyllä laverilla.

Remontti oli kuviteltua isompi ja kalliimpi. Mika rukoili paljon ja asiat järjestyivät asukkaista riippumatta aina vain muutamia päivä ennen, kuin koko homma olisi kaatunut. Paikalle ilmestyi mm. remonttitarpeita kauppaamaan Jaakon tuttu, joka lupasi auttaa ja kärräsi paikalle virolaisia rakennusmiehiä ja neljässä kuukaudessa peruskorjattiin koko talo putkineen ja sähköineen, toinen asunto rakennettiin lähes kokonaan uusiksi ja talon kolme keittiötä ja kylpyhuonetta pistettiin kokonaan uusiksi.

Jaakko pääsi muuttamaan huoneeseensa ja viikon päästä vesi tulvi kellarikerrokseen ja Jaakon piti taas lähteä evakkoon. Jaakko oli nähnyt unen talosta ja heti ensi kertaa vierallessaan talossa hän tajusi että talo oli siitä unesta. Uni, innostus rohkeasta projektista ja ystävyys perheiden kanssa auttoivat Jaakkoa kestämään vastoinkäymiset.
Nyt elämä talossa on tasaantunut. Asukkaat kokoontuvat iltarukousta varten lasten nukkumaanmenon jälkeen yhteen ja syövät kerran viikossa yhdessä. Asukkaat suunnittelevat viettävänsä hetken hiljaiseloa ja sitten taas kuuntelevansa, mitä seikkailuja seuraavaksi Jumalalla olisi heille varattuna.

Mitä Pannuhuoneen tarinasta voi oppia?

• Ajatus yhteisöstä oli ollut jo kauan ennen. Päätös lopullisesta muuttamisesta pitää kuitenkin tehdä nopeasti sopivan talon löydyttyä.
• Perheillä on joka päivä mahdollisuus toistensa kohtaamiseen
• Yhteinen ideologia helpottaa asioita: esimerkiksi lasten kasvatuksessa pariskunnat ovat samoilla linjoilla
• Yhteisön perustaminen vaatii rohkeutta ja tinkimätöntä uskoa siihen mitä on tekemässä
• Lyhyemmillä kevyesti toteutettavilla yhteisöasumiskokeiluilla voi tunnustella sopiiko asumismuoto itselle ja miten henkilökemiat pelaavat yhteen

Nimet paitsi ”Pyhä-Olavi” ovat haastateltujen toiveesta muutettu.