Seitsemän – kahdeksankymppisistä yli puolet suhtautuu myönteisesti yhteisölliseen asumiseen. 28 -prosenttia heistä haluaisi asua yhteisöllisyyttä tukevassa talossa, jossa on mahdollista viettää aikaa ja tehdä arkiaskareita yhdessä muiden asukkaiden kanssa (Käkäte 2012). Suhtautuminen yhteisölliseen asumiseen on siis yllättävän myönteistä ihmisten keskuudessa, jotka siitä erittäin paljon hyötyvät. Kun tietoa ja konkreettisia mahdollisuuksia päästä asumaan yhteisöllisesti lisääntyvät halukkaiden määrä varmasti vielä kasvaa.
Yhteisöllinen asuminen on tähän asti ollut pääasiassa mahdollista sosiaalisesti taitaville, aktiivisille ekstroverteille superihmisille. Asuinyhteisöä puuhaavaan projektiin on pitänyt heti alkuvaiheessa löytyä ihminen, joka osaa johtaa vapaaehtoisorganisaatiota, on rohkea luovimaan tutkimattomilla vesillä, ymmärtää rakentamisesta, ihmisten voimavaroista, ryhmän toiminnasta ja jolla on hyvät verkostot. Yhteisöasumisesta kuitenkin hyötyvät erityisen paljon ihmiset, joiden on vaikea löytää tietoa, nähdä omat mahdollisuutensa, koota sosiaalista ryhmää ympärilleen, johtaa projektia ja jopa liikkua itsenäisesti tapaamisiin. Yhteisöasumisesta hyötyvät kaikenlaiset ihmiset. Voimaannuttavassa yhteisössä vajaakäytöllä olevien ihmiset resurssit saadaan käyttöön. Jokaisella on jotain annettavaa. Aika monilla esimerkiksi on aikaa.
Helsinkiin tulee ikääntyneiden yhteisökoti
Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva on perustamassa Pitäjänmäkeen yhteisökotia.Yhteisössä on kuudelle asukkaalle tilat ja pariin huoneeseen mahtuu tarvittaessa muuttamaan pariskunta. Yhtä huonetta lukuun ottamatta huoneista pääsee suoraa ulos parvekkeelle Kaikki tilat ovat täysin esteettömiä ja joka huoneessa on omat wc -tilat. Asukkaat kohtaavat toisiaan keittiössä, olohuoneessa tai kirjastonurkkauksessa, joiden käytöstä ja sisustuksesta he voivat itse päättää.
Yhteisökoti sijaitsee Kotikallion palvelukeskuksen yhteydessä. Sauna lämpenee kerran viikossa ja uima-altaaseen pääsee pulahtamaan. Jokaisen asukkaan on mahdollista saada fysioterapeutin tekemän omaan toimintakykyyn perustuvan kuntosaliohjelman, jota voi harjoitella oman aikataulun mukaisesti palvelukeskuksen kuntosalilla vaikka toinen toistaan tsempaten. Kotikalliossa on erilaisia harrastusryhmiä, yleisöluentoja, konsertteja, juhlia ja tapahtumia, joihin talon asukkaat osallistuvat aktiivisesti. Terveydenhoito-, kodinhoito- ja hyvinvointi- ja turvapalveluja saa tarpeen mukaan tilattua. Yhteisökodissa voi siis asua sittenkin kun oma terveys huononee.
Yhteisöllä tulee olemaan kymmenen tuntia viikossa yhteisöllisyyden rakentamiseen ja tukemiseen varattua yhteisötyöntekijän aikaa, jonka käyttämisestä yhteisö päättää yhdessä. Asukkaat huolehtivat niistä asioista mistä haluavat ja apu ja palvelut löytyvät läheltä. Yhteisötyöntekijä auttaa asukkaita ja tekee yhteisöllisyyttä edistäviä käytännön järjestelyjä. Työntekijä ei kuitenkaan ole hoitaja vaan eräänlainen mahdollistaja, jonka avulla asukkaat voivat lisätä elämäänsä iloa, eloa ja tarkoitusta vaikka ei enää olisi nuoruuden iskussa.