Yhteisöasumista Lappiin

Kirjoitettu , johanna |

Kävin luennoimassa yhteisöllisestä asumisesta Rovaniemellä Rovalan kansalaisopiston järjestämässä tilaisuudessa. Paikalla oli 17 kiinnostunutta. Tilaisuus oli osa YHTEYS – yhdessä tekemisen yhteisöt –hanketta ja se järjestettiin yhteistyössä ikääntyvien yhteisötaloa kehittelevän Vertaiskoti 50 plus -yhdistyksen kanssa. Tämä kirjoitus on vieraskirjoitus yhteys-hankkeen blogissa.
Esittelin inspiraatioksi millaisia yhteisöjä on maailmalla. (Linkki prezi- esitykseeni)  Kokeilimme vuorovaikutteista suunnittelua ja kerroin mitä asioita pitää ottaa huomioon suunnittelussa, niin sosiaalisesta kuin arkkitehtonisesta näkökulmasta. 

Rakennuttajan on vaikea tietää, mitä vielä suunnitteluvaiheessa tuntematon asiakas tahtoo. Markkinointiosasto antaa ohjeita – yleensä rakennetaan sitä mitä ennenkin. Työpajaosuudessa käytin kehittämääni yhteistilahuutokauppaa, jossa ensin ideoidaan taululle mahdollisimman kritiikittömästi erilaisia yhteistiloja. Tämän jälkeen alkaa sulkeva osuus, jolloin jokainen saa asuntonsa koon verran paperisia huoneistoneliöitä. Osallistuja voi päättää luopua osasta omia neliöitään ja siirtää ne tärkeiksi katsomiinsa yhteistiloihin. Omaa varallisuutta ei tarvitse paljastaa, mutta silti saadaan alustavaa realismia yhteistilaohjelmaan. Ihmiset osallistuivat työpajaan innokkaasti. 
Ikääntyvien yhteisöasuminen on yksi vastaus siihen, miten ihmiset voisivat elää hyvää elämää, vielä viimeisessä elämänsä kolmanneksessa. Ihmisten kerääminen yhteen ja projektiin lähteminen mukaan on suuria tekoja paremman yhteiskunnan luomiselle myös seuraaville sukupolville. Ikääntyvät ovatkin olleet tämän maan todellisia edelläkävijöitä yhteisöllisemmän ja asukaslähtöisen asumisen luomisessa: Loppukirin rohkeat naiset olivat ensimmäisiä luomassa uuden aallon yhteisötaloa itselleen. Saarijärvelle on rakenteilla asukaslähtöinen puurakenteinen asumisoikeuyhdistymuotoinen yhteisöllinen kerrostalo ikääntyville. Aika monta kunnianhimoista tavoitetta yhdelle talolle. 

Rovaniemelle yhteistoimintaa tukeva talo

Ilahduttavaa oli kun YIT:n aluejohtaja Juhani Ylitolonen esitteli Kiela-korttelia ja sinne rakennettavaa yhteisöllisyyttä tukevaa taloa.Omaa asumistaan pohtineet ja yhdistykseksi järjestäytyneet seniorit olivat ensin etsineet hyvää keskustatonttia kaupungin omistuksesta ja sitten marssineet rakennuttajan puheille ja tämä oli päättänyt kokeilla yhteisöllisyyttä tukevaa asumista.
Talossa on yhteisiä tiloja 10% huoneistoalasta. Alimmassa kerroksessa on iso kokoontumistila terasseineen ja keittiö. Tilaan on helppo poiketa porraskäytävästä ja lasiseinän läpin näkee mitä on tapahtumassa. Lisäksi rakennuksessa on verstas, kuntosali ja aina lämmin sauna, jonka voi varata vapaasti silloin kun haluaa. Puheenvuoron aikana mietin miten paljon pelkkä huonosti toimiva lukkoon lyöty viikkosaunavuorosysteemi on saanut ihmisiä arvostamaan koska tahansa lämmitettävää omaa hikikoppia kylpyhuoneen perukoilla.  Harmi kyllä, että tämä yhteissauna on kellarissa eikä kattoterassilla.

Yhteisö ei ole vain seinät ja niiden välinen tyhjä tila. Taloon on kehitetty jo valmiiksi toimintatapoja ja sääntöjä, jotka edistävät yhteisöllisyyttä ja itsenäisyyttä sekä mahdollistavat yhteistoiminnan muuttumisen ihmisten halutessa kokeilla uusia ratkaisuja tai asukkaiden kunnon niin vaatiessa. Taloyhtiön hallitus tai sitä varten koottu työryhmä vastaa yhteisen toiminnan suunnittelusta yhteistiloissa. Taloyhtiön säännöt esimerkiksi mahdollistavat tilojen vuokraamisen korttelin asukkaita palvelevalle ulkopuoliselle palveluntuottajalle vaikka kahdeksi tunniksi päivässä. Tällöin yrittäjä tuo ruuan pop-up ravintolaksi muuttuneeseen yhteistilaan, asukkaat käyvät syömässä ja yrittäjä kerää rahat ja kattilansa seuraavaan paikkaan.

Rakentaminen käynnistyy syksyllä jos taloon tulee riittävä määrä ennakkovarauksia. Yhtiölainan ansiosta taloon pääsee asumaan 30% velattomasta hinnasta. Talossa on kolmisenkymmentä asuntoa ja vapaita asuntoja löytyy vielä.

Omassa osuudessani väitin, että asukkaiden osallistuminen suunnitteluun on olennaista yhteisön oman kulttuurin kehittymiselle. Mielenkiintoista nähdä millaista yhteisöllisyyttä valmiiksi annettuihin puitteisiin kehittyy. Säännöt eivät sido yhteisöllisyyteen. Taloon voi muuttaa vaikka ei ole ihan varma mitä yhteisöllisyydestä naapureiden kanssa oikeasti tulee. Kysyessäni asiasta Ylitolonen vastasi, että Kiela on hyvä välivaihe herättelemään ihmisiä toivomaan kerrostaloasumiselta enemmän. Konsepti ei siis sido ostajia suuremmin, mutta antaa paljon mahdollisuuksia. Toivottavasti taloon hakeutuu ihmisiä, jotka edes jonkin verran hakeutuvat toisten seuraan. Muut voivat muuttaa muualle.